Eri puolilta Suomea kokoontui pieni, mutta sitäkin aktiivisempi joukko Jylhän sukuisia tutustumaan juuriinsa Kaustisen Jylhän kylään lauantaina 22. heinäkuuta 1995.
Tilaisuus alkoi Jylhän Pelimannien soittaessa tervetulosävelet aurinkoisessa säässä ja jatkui kahvien merkeissä kylätalon sisätiloissa, jossa vuorostaan ”Santerin Satakielet” viihdyttivät vieraita opettaja Pertti Ojasen johdolla. Solistiosuuksista vastasivat Suvi Hanhikoski ja Vuokko Heikkilä sekä ”Pikkusatakielet” Susanna ja Mikko Hanhikoski.
Jylhän Pelimannit esittivät lopuksi kansallisesti tunnetuinta ohjelmistoaan, johon tietysti kuului mm. Konsta Jylhän säveltämä Vaiennut viulu. Valitettavasti kansanmusiikkifestivaalien areena odotti kysyttäjä pelimanneja ja niinpä jouduimme vastahakoisesti luopumaan heistä.
Jylhän sukuseuran puheenjohtaja Aino Kuparinen kiitti lämpimästä vastaanotosta todeten, että siinä oli sopivassa suhteessa silmän, suun ja korvan ruokaa.
Sukuseuran kunniapuheenjohtaja, elokuussa 81-vuotta täyttävä Paavo Jylhä kertoi Jylhän suvun historiasta ja esitti erilaisia versioita Jylhä-nimen synnystä. Hän kiitti myös paikalla ollutta sukututkija Reijo Ojalaa avusta sukututkimuksen yhteydessä.
Isäntien edustaja Aake Uusitalo puolestaan kertoi Jylhän kylän historiasta jakaen paikalla olleille siitä monisteen mukaan.
Perinteinen Kaustislainen hää – ja juhlaruoka juustopaisti ja jälkiruuaksi saatu rusina-riisikeitto maistui vieraille. Ruokailun yhteydessä Aake Uusitalo tarinoi 30 vuotta sitten vietetyistä kolmipäiväisistä hääjuhlistaan. Juhla radioitiin ja tällä tavoin Yleisradio halusi tallentaa katoavaa kansanperinnettä. Yhtenä ohjelmanumerona häissä oli ”käräjät”, jossa leikkimielisesti jaettiin sakkorangaistuksia väärinkäytöksistä. Niistä mainittakoon mm. yhden syytetyn myöhästyneen häistä päivän ja saaneen siitä hyvästä sakkorangaistuksen. Toinen, silloisen markan suuruinen sakko tuli piikatytölle, joka oli tyyliin sopimattomasti juossut hääpaikalle. Näissä, niin kutsutuissa kruunuhäissä kävi Aake Uusitalon mukaan ”rääppiäisvieraineen” noin tuhat henkeä.
Jarmo Jylhä
Kertomus julkaistiin mm. Perhonjokilaakso-lehdessä torstaina 3.8.1995